| |
Teksti: Lauri Paloposki
Jees shuoor... Mikrofoneissa on hauskinta se, että niitä on niin monenlaisia. Shure on omalta osaltaan pitänyt huolen tarjonnan monipuolisuudesta tuomalla nyt syksyn kuluessa markkinoille uusia malleja KSM-mallistoonsa. Kokeilussa kävi neljä erilaista mikrofonia, kuunnellaanpas siis.
Johtopäätökset Shuren KSM-sarjaa on tehty tunnetuksi nyt jo joitakin vuosia muutaman eri mallin voimin. Tämänkertainen nelikko onkin sitten täyskäsi, jossa vuosikymmenten kokemus mikrofonien suunnittelusta ja valmistamisesta sekä aiemmat tunnustelut KSM-malleilla yhdistyvät oivallisella tavalla. Jos studion mikrofonikaapissa on tyhjää tilaa, kannattaa ottaa mittaa uutukaisista, joilla kattaa helposti suurimman osan perusäänityksen tarpeista, laadukkaasti. Ja jollei tilaa ole, kannattaa hankkia isompi kaappi.
Oheinen ote on lainaus Lauri Paloposken
kirjoittamasta testiartikkelista, joka on kokonaisuudessaan luettavissa
Riffin numerossa 6/2002.
|
Nyt
kokeiltu kvartetti koostuu kolmesta pienikalvoisesta ja yhdestä
isokalvoisesta kondensaattorimikrofonista, jotka kaikki on toteutettu
rungon sisään rakennetuilla A-luokan esivahvistimilla ja ilman
lähtömuuntajaa. Mukana on sekä kiinteällä että
vaihdettavalla suuntakuviolle toteutettuja kapineita ja hintahaitarikin
ulottuu harrastus- tai keikkakäyttöön istuvasta KSM109-mallista
jo sangen hinnakkaaseen ja studiohenkiseen, isokalvoiseen KSM44-malliin.
Koko kvartetti on mekaaniselta olemukseltaan jämäkkää
sorttia ja viimeistelyltään luottamusta herättävän
tarkkaa ja siistiä työtä...