| |
Hymyä lompsaan Stagg on merkittävä tekijä manner-Euroopassa ja brittein saarilla, kun puhutaan budjettiluokan soitinmarkkinoista. Nyt Stagg on edustettuna myös Suomessa ja poimimme tutkailtavaksi kvartetin, jonka pitäisi antaa hyvä kuva tuotevalikoimasta sähköisten kielisoitinten osalta. Staggin toiminta perustuu samaan globaaliin strategiaan kuin monella muullakin; työn hinta vanhan Euroopan tehtaissa ylittää markkinoiden sietokyvyn ja siksi valmistus on sijoitettu Kiinaan, pääkonttorin ollessa kuitenkin Belgiassa. Valikoimassa on kitaroiden ja bassojen ohella myös rumpuja ja muita lyömäsoittimia, puhaltimia ja monenlaisia tarvikkeita. Valitsimme tarjonnasta muutaman perusinstrumentin ja niiden seuraksi myös jotakin hieman epätavallisempaa, kas tässä. Leo antoi suunnan Tietyissä kohden Stagg S300 poikkeaa esikuvastaan. Otelaudan profiilia tarkastellessa voi huomata, että radius eli kaareutuvuus poikkisuuntaan ei ole niin voimakasta kuin Fenderillä. Staggin otelauta on varsin laakea, muistuttaen enemmänkin toisen suuren amerikkalaisen, Gibsonin, soittimia. Soittotuntuma on kuitenkin lopulta se ratkaisevin seikka ja Stagg kerää kyllä pisteet kotiin; nauhat on asennettu ja viimeistelty asianmukaisesti ja puitteet otekäden työskentelylle ovat kauttaaltaan miellyttävät. Toinen selkeä rakenteellinen poikkeuskohta on vintage-tyyppinen
vibrapaketti, jossa rungon taakse kannen alle piiloon jäävä
palkkiosa on kapeampi kuin esikuvassa. Tämä on hyvin tavallista
budjettihintaisissa kitaroissa, joten asia voidaan todeta, mutta siitä
ei ole syytä moittia erityisesti Staggia.
Riffiä myyvät
Lehtipisteet, kirjakaupat ja hyvin varustetut myymälät kautta
maan. Lehteä voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä
sivuilla olevan tilaustoiminnon avulla.
|