Teksti: Martin Berka, Kuva: Tommi Posa

Juhlaan ja arkeen

Yamahan akustisten kitaroiden mallisto ulottuu ensisoittimesta mestariluokan tarpeisiin saakka. Tällä kerralla tutkittavana kaksikko sieltä hinnakkaammasta päästä: kokonaan akustinen LL36 ja sähköillä varustettu CPX15SA.

Valmistajien käyttämien koodistojen logiikka eri soitin- ja laitemallien nimikoimiseen on aivan oma mielenkiintoinen lajinsa musiikkilaitteisiin liittyvien faktojen tulkinnassa. Hyvä esimerkki on vaikkapa juuri tämä LL36, jossa ensimmäinen L kertoo soittimen olevan kokonaan käsintehty (Handcrafted-sarjaa). Jälkimmäinen L viittaa muotoon ja kopan kokoon – toisinsanoen L niinkuin Dreadnought. Mallitunnuksen täydentävä numero 36 taas ilmaisee, että soitin on kruunattu juhlavimmalla mahdollisella koristelulla.
Yamahan tapauksessa LL36 on todellakin selkeä dreadnought, mutta linjoissa on myös valmistajan omaa kädenjälkeä niin rakenteen kuin materiaalienkin suhteen. Soittimen kaula on liimattu kokoon viidestä pitkittäissuuntaisesta soirosta, joista kolme on mahonkin ja kaksi puuta, jonka kansainvälinen nimi on paduak. Viimeistelynä on ohut satiinilakkaus. Ruusupuuvilulla päällystettyyn lapaan on asennettu Yamahan omat umpinaiset virityskoneistot.

Otelauta on kaunista eebenpuuta ja nauhojen asennus ja viimeistely ensiluokkaista. Sama pikkutarkka ja huoliteltu laatu on nähtävissä myös aidosta helmiäisestä muotoilluissa otemerkeissä, jotka on upotettu täsmällisesti sijoilleen otelautaan. Myös kolmikerroksinen puinen reunalista on ilo silmälle.
Kaikukopan sisälle kurkistamalla voi nähdä kaulan liitosta sisäpuolelta tukevan blokin, jossa perinteinen miltei suorakaiteen mallinen palikka on korvattu kaikukopan pohjaa tukevalla L-kirjaimen muotoisella puukappaleella. Tällä haetaan sekä jämäkkyyttä liitokseen että tehoa rakenteen resonointiin.

LL36:n kaikukoppa on veistetty kaikilta osin kokopuusta ja pinta on saanut ylleen peilikiiltoon viimeistellyn lakan. Kansi on Kanadan rannikolla kasvanutta kuusta ja sekä kyljet että pohja intian ruusupuuta. Monikerroksinen puinen reunalista kiertää takapuolella kopan ympäri ja koristeellinen vaahterainen siivu erottaa myös pohjan puoliskot toisistaan. Pieni siivu vaahteraa on istutettu myös kaulan tyveen koron pohjaksi.

Juhlavuutta on toki etukannessakin, monikerroksisen listan kiertäessä reunoja ja hulppean rosetin reunustaessa kaikuaukkoa.
Tallan pohjakappale on otelaudan tavoin eebenpuuta ja siihen istutettu muovinen tallaluu on muotoiltu siten, että g-kielen intonaatiossa on huomiotu kielen vaatima kompensaatio.

Lataa ääninäyte:

Komppikitaran osuus on soitettu CPX15SA:lla, sekä tallan alle sijoitettua LR Baggs -pietsomikrofonia että kopan sisällä olevaa kondensaattorimikrofonia käyttäen. Kaikki äänenvärinsäätimet ovat neutraaliasennossa ja mikrofonien miksauspotikka kello yhden kohdalla.
Soolokitara on LL36 ja se on äänitetty AKG:n C3000-mikrofonilla, joka oli suunnattu otelaudan päätä kohden.
Äänitettä on kompressoitu hitusen ja kaikuakin on ripoteltu pikkuisen mukaan.

terveisin
Martin Berka

HUOM! Oheinen katkelma oli vain lyhyt näyte artikkelista, joka on luettavissa kokonaisuudessaan Riffin painetussa versiossa

Riffiä myyvät Lehtipisteet, kirjakaupat ja hyvin varustetut myymälät kautta maan. Lehteä voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan tilaustoiminnon avulla.

Paluu lehteen

Paluu artikkeleihin