Teksti: Petri Alanko

Roland Jupiter-80
– se on siinä!

Nostalgian ei tarvitse olla vain sitä, että toisinnetaan vanhaa sellaisenaan. Parhaimmillaan se on sitä, että otetaan vanhasta sille ominaisimpia ja kaikkein olennaisimpia hyviä piirteitä ja ominaisuuksia, ja yhdistetään ne nykytekniikan mahdollistamiin puitteisiin.

Juuri tätä Roland on tavoitellut valikoidessaan analogiajan kuningasluokkaan kuuluneiden Jupiter -syntikoiden hallintalaitteista parhaat palat ja lisätessään pakettiin kosketusnäytön sekä nykyaikaisen ääniarkkitehtuurin.
Aivan koskettimiston alla, soittimen etureunassa on soundipankin vaihtoon kätevät, valaistut painonapit (johon kookkaampi musikantti helposti osuu vyöllään, huomasin). Systeemi toimii oikein mukavasti, ja uusien kokonaisuuksien tallentaminen ja valinta onkin helppoa.

Etulaidan painikkeilla (tai vaihtoehtoisesti näytöltä) valittava soundipankki on Jupiter-80:n “ylin taso”, ns. Registration (256 kpl), ja jokainen niistä pitää sisällään kaksi Live Set -nimistä soundia, Upper Partin ja Lower Partin. Niiden rinnalla voi käyttää vielä vähän kevyemmin varusteltuja Solo Part- ja Percussion Part-soundia.
Upper ja Lower Part voivat molemmat pitää sisällään enimmillään neljä Tonea, kun taas Solo ja Percussion Part  sisältävät kumpainenkin yhden Tonen. Parhaimmillaan yhtä kosketinta painamalla laite tuuppaisee pihalle kymmenen Tonen verran tavaraa. Polyfonia saattaa hieman kärsiä, mutta alkujaan 256 äänen kapasiteetista saadaan kyllä aikamoista soppaa aikaiseksi

Vaikuttiko juttu kiinnostavalta? Lue lisää artikkeleita samoista aiheista paperille painetusta Riffistä. Myynnissä kautta maan hyvin varustetuissa musiikkiliikkeissä, R-kioskeissa & Lehtipisteen myymälöissä.

Paluu lehteen

Paluu artikkeleihin