Korg Wavedrum Mini
– hyötyä ja hupia triggerimikillä

Hauskaa Wavedrum Minin kanssa riittää. Ainakin kuuntelijoiden ilmeet ovat näkemisen arvoiset kun ensi kerran hämmästyttää yleisöä tömistämällä ilmoille bassarisoundia pelkällä lenkkitossulla!

Korg voisi kehittää ulkoisten triggerimikkien ideaa edelleen. Ainakin settirumpali ilahtuisi toisesta triggerimikistä, jolloin vasempaan kenkään saisi haitsusoundin ja oikeaan bassarin.

Piezomikin pyykkipoika-tyyppisen klipsin ympärysmitta on sopiva myös vaikkapa vesipullon kaulaosaan. Wavedrum Ministä irtoaa nimittäin shaker-tekniikalla uusia sävyjä – kunhan muistaa laittaa pulloon vettä, jotta syntyy triggerin kaipaamaa värähtelyä.

Tasaiseen isoon pintaan, kuten pöydän laitaan kiinnitettynä piezomikki taas muuttaa Minin vibrafonin tai marimban imitaattoriksi, kun malleteilla voi naputella pöydänpintaa yli metrin leveydeltä. Määrättyjen sävelien tuottaminen tällä konstilla ei tosin ole helppoa, mutta hupia riittää.

Tietenkin piezoa voi testailla myös akustisen setin tomissa tai kakkosvirvelissä, triggaamalla jotain tarpeellista sähkösoundia. Setti- ja keikkakäyttöä ajatellen Minin isoin rajoite monofonisen audiolähdön lisäksi on telineliitännän puuttuminen. Nykyvarustelullaan Mini määrittyykin pitkälti treeni- ja ajanvietesoittimeksi, jota on tarkoitus soittaa vain pöydän päällä tai jalkaremmin avulla reiteen kiinnitettynä.

Oheinen nettiartikkeli liittyy Tommi Saarelan kirjoittamaan Korg Wavedrum Mini -laitearvioon, joka on luettavissa Riffi-lehden painetusta numerosta 1/2012.

Paluu lehteen

Paluu artikkeleihin