Artikkelit

Juttunäytteet
Jarmo Hynninen
2/2002
 

Ulkomuodostaan huolimatta Dan-O-Wah ei sisällä autowah-efektiä. Omatoimisesti poljettavaa wahia sitten löytyykin kuuden version verran ja kaupanpäälle saa surinafuzzin oktaaverilla. Tämän näköisellä pelillä varmasti itse pääjohtaja Turhapurokin polkisi appiukon iloksi. Tietysti valkoinen Mersu olisi Uunolle kaikkein mieluisin, mutta paremman puutteessa Amerikan autokin käy. Sitäpaitsi Uunon valkoinen Mersuhan jäikin Kahten sinisen bussin väliin...

Juttunäytteet
Antti Suonio
1/2005
 

Yamaha on niputtanut yksiin ja samoihin kuoriin digitaalisen mikserin, tietokoneen ääniliitännät sekä sekvensseri- ja audio-ohjelmien ohjaukseen pystyvän kontrollerin. Mallitunnus on 01X ja ominaisuuksien lista vakuuttava.

 

Juttunäytteet
Timo Koskinen
1/2005
 

Monivuotisen konservatorio-opiskelun jälkeen Erja Lyytisestä ei tullut orkesteriviulistia, ammattimuusikko kylläkin. Teini-iässä omien biisien teko ja laulaminen alkoivat kiinnostaa, soittimeksi vaihtui kitara ja tyylilajiksi blues. Muutaman vuoden ahkera keikkailu ja kaksi albumijulkaisua ovat tuottaneet tulosta ja nykyisin Lyytinen noteerataan korkealle kotimaan bluesartistien joukossa.

Juttunäytteet
Martin Berka
1/2005
 

Kuopiolaisen Juha Vartiaisen suunnittelema ja rakentama, erikoiseen kaksiosaiseen runkoon perustuva sähkökitara esiteltiin lehdessämme muutamia vuosia sitten (Riffi 1/2002). Nyt meillä oli ilo tutustua samalla periaatteella toteutettuun bassoon: Sandwich Bass 5, olkaa hyvät!

Työryhmä
1/2005
Petri Alanko
Martin Berka
Jarmo Hynninen
Christian Höglund
Martin Kantola
Timo Koskinen
Sami Mannerheimo
Pekka Nurmi
Matti Rinne
Tommi Saarela
Reima Saarinen
Juha Seila
Antti Suonio
Pekka Väänänen
Max Wallgren
Timo Östman
 
Lehden ulkoasu
DDM Group Oy

 

 
Juttunäytteet
Jarmo Hynninen
1/2005
 
Juttunäytteet
Timo Koskinen
1/2005
 

Rockmusiikki syntyi ja jäi maailmaan viitisenkymmentä vuotta sitten. Tässä aikamäärittelyssä ei ole syytä olla turhan tarkkana, musiikkihan on aina elänyt jatkuvassa kehityksessä ja pohjat rockin läpimurrolle oli rakennettu pitkän ajan kuluessa ja usean musiikkityylin myötävaikutuksella. Yhtä kaikki, rock ’n’ roll pääsi vauhtiin 1950-luvun alkupuoliskolla ja tuolla Alan Freedin lanseeraamalla nimellä se on tunnettu vuoden ’51 tienoilta alkaen. Rockin jakautuminen lukemattomiin alalajeihin jatkuu yhä.

Työryhmä
1/2003
Martin Berka
Jarmo Hynninen
Harri Hölttä
Petri Järvinen
Lumikki Keski-Orvola
Kepa Kettunen
Jukka Laaksonen
Arkadi Ostrovski
Tapio Peltonen
Hannu Rantanen
Matti Rinne
Tommi Saarela
Reima Saarinen
Ari Sievälä
Antti Suonio
Varre Vartianen
Mikael Vehkaoja
Ari Viitanen
Pekka Väänänen
 
Lehden ulkoasu
DDM Group Oy
 
Juttunäytteet
Martin Berka
1/2003
 

Gibson Les Paul on todellinen muotoilun kestohitti, jonka tenho ei ole hiipunut vuosikymmenten kuluessa. Jos Fender Stratocaster onkin maailmaan kenties kopioiduin kitaramalli, niin Gibson Les Paul on puolestaan maailman halutuin sähkökitara. Piste.

Juttunäytteet
Jukka Laaksonen
1/2003
 

Miten työ sujuu, kun pikkupajoissakin voi jo pudottaa hiiren roskikseen ja ruveta miksaamaan moottorikäyttöisillä, kosketusherkillä feidereillä? Vanha kultakorva Jukka Laaksonen herkisteli sormenpäitään uudessa Pro Tools -pikkumikserissä.

 

Juttunäytteet
Petri Järvinen
1/2003
 

Millainen digitaalipiano toimisi yhtälailla kotona ja keikalla, emokoskettimistona ja äänilähteenä, pianonsoiton opiskelussa, sävellystyössä, yhteislaulun säestyksessä? Lähdimme etsimään, löytyykö markkinoilta toimivaa ratkaisua koko perheen monikäyttöiseksi soittimeksi. Mitä kompromisseja joudutaan tekemään, paljonko kukkaro kevenee ja mitä rahalla saa?

 

Juttunäytteet
Antti Suonio
5/2001
 

Tietokoneen valjastaminen musiikin tekoon tai äänenkäsittelyyn on unelma, jota on koetettu muuntaa todeksi monin keinoin ja vaihtelevalla menestyksellä. Kokeilussa on tällä kerralla Hoontech-äänikorttipaketti, jolla pc-muuntuu työasemaksi. Katsotaanpas nyt...

 

Työryhmä
5/2001
 

 

Anssi Ahola
Martin Berka
Jarmo Hynninen
Harri Lehtonen
Jussi Liski
Pekka Luukka
Timo Mynttinen
Tapio Peltonen
Matti Rantatalo
Tommi Saarela
Reima Saarinen
Tommi Sirkiä
Antti Suonio
Antti Sorasalo

 

Lehden ulkoasu
DDM Group Oy

 

Juttunäytteet
Matti Rantatalo
5/2001
 
Juttunäytteet
Lauri Paloposki
5/2001
 

Räkin leveys on armoton kriteeri keikkamikseriä suunniteltaessa. Kanavia saisi mieluusti olla riittävästi isommallekin kokoonpanolle ja silti säätäjän sormien pitäisi mahtua sekaan. Liitännät vaativat nekin reilusti tilaa, mutta se perinteinen päätypaneelikaan ei ole pinta-alaltaan järin suuri. Jotain on jätettävä pois tai keksittävä muuta. Keksitään siis muuta...

 

Juttunäytteet
Martin Berka
5/2001
 

Soitinrakennuksen perinteet Slovakiassa ovat pitkät ja askel sähkösoitinten puolelle on käynyt ilmeisen ketterästi. Sen todistaa osaltaan laadukkaita bassoja valmistava Neuser, jonka mallistosta saimme testiin upouuden Chase 5AP -mallin.

 

Juttunäytteet
Jarmo Hynninen
3/2003
 

Laadukkaiden kitaramikkien valmistajana tunnettu Seymour Duncan on tehnyt uuden aluevaltauksen erityisesti yksikelaisille mikrofoneille suunnitellulla Pickup Booster -pedaalillaan. Nimikin jo kertoo mistä on kyse: kertapolkaisulla saa kitaran signaaliin lisäpotkua jopa huikeat 26 desibeliä. Eikä hupi ole ainoastaan siinä – kansilevyn liukukytkimellä voi valita jonkin kolmesta eri sävystä, joilla sointiin saa uutta ilmettä.

Juttunäytteet
Martin Berka
3/2003
 

Custom-kitaroiden tiennäyttäjänä 1970-luvulla elintilansa raivannut Schecter on nykyisin suosittu vaihtoehtorokkareiden soitinvalmistaja, jonka edullisesta korealais-amerikkalaisesta Diamond-sarjasta otimme koesoittoon kaksi kitaraa ja yhden basson.

 

Työryhmä
3/2003
 

 

Petri Alanko
Martin Berka
Jarmo Hynninen
Harri Hölttä
Petri Järvinen
Mikko Joenpolvi
Lumikki Keski-Orvola
Kepa Kettunen
Jaakko Kilpeläinen
Timo Koskinen
Marko Liski
Tuppu Orrenmaa
Tapio Peltonen
Matti Rinne
Tommi Saarela
Reima Saarinen
Jarmo Salonen
Ari Sievälä
Antti Suonio

 

 

Juttunäytteet
Petri Järvinen
3/2003
 

Teksti: Petri Järvinen

 

V-Synthin ”juttu” on Variphrase-niminen teknologia samplausten reaaliaikaiseen prosessointiin. Rolandin mylly veivaa samplattuja aaltomuotoja vapaasti halutulla nopeudella ja korkeudella, soittajan valitsemasta kohdasta, eteen ja taakse. Kun samplattuja ääniä voi yhdistää synteettisiin aaltomuotoihin, käsitellä monenlaisilla tehosteilla ja ohjata innovatiivisilla kontrolleilla, kyseessä on kertakaikkiaan kiinnostava peli.