Artikkelit

Tässä vaiheessa kolumnisarjaa olen päättänyt siirtyä hetkeksi toimittajan näkövinkkeliin, jotta palstani ei jämähtäisi liikaa samoihin uomiin. Ensimmäisessä osassa tätä väliaikaista suunnanvaihtoa on tarkoitukseni raportoida hieman kokemuksiani Hollannissa pidetystä akustisen kitaran festivaalista.

Tech 21:n Sans Amp -tuotteet on suunniteltu etenkin linjasoittoon äänityksissä, mutta ne soveltuvat erinomaisesti myös keikkailuun. Tutkittavina tällä kertaa kaksi bassolle tarkoitettua vermettä.

Roland päivitti V-Synthinsä GT-malliksi, jolla onnistuvat niin klassiset kosketinosuudet kuin oudommatkin soundimaalailut. Laaja valikoima aaltomuotoja, samplaus, akustisten instrumenttien mallinnus, vocoder ja erityisesti näiden yhdistely ja muokkaus monipuolisin keinoin tekevät V-Synth GT:stä ennen kaikkea houkuttavan sooloinstrumentin ja performanssityökalun. Kiiltävä ulkonäkö ja tuhti hinta antavat odottaa varsinaista supersyntikkaa – tutkitaanpa tarkemmin!

T.C.Electronicin G-System on kitaristeille suunnattu efektilaite, joka toimii samalla myös omien suosikkipedaaleiden kytkentäalustana ja koko laitearsenaalin ohjauskeskuksena. Kun yhdellä kytkimen painalluksella saa esille minkä vain ennalta sommitellun yhdistelmän G-Systemin omia ja ulkoisia efektejä, ovat kilpasilla järki ja ihastus. 

Korg D4 on miltei taskuun mahtuva neliraituri, johon on koottu kaikki äänittämiseen vaadittavat palikat mikrofonista tallentimeen ja mikseristä tehosteisiin. Toisin sanoen musikaalisen kokin yleiskone, jolla yhtenä iltana saa ideat muistiin ja toisena ehtoona demoihin lihaa luiden päälle.

Yamahan akustisten kitaroiden mallisto ulottuu ensisoittimesta mestariluokan tarpeisiin saakka. Tällä kerralla tutkittavana kaksikko sieltä hinnakkaammasta päästä: kokonaan akustinen LL36 ja sähköillä varustettu CPX15SA.

Vähissä ovat olleet työkalut tasokkaiden realististen rumputaustojen tekemiseen Pro Tools-sessioissa. Tähän asti. Aivan uudentyyppistä suunnittelutaitoa huokuva Strike tarjoaa käyttäjälle pinon hyviä rumpusettejä, ja sitten vain päätetään millä tyylillä niillä vedetään: pannaanko lisää tiluja, tiukempaa taimia vai enemmän dynamiikkaa. Hyviä uutisia siis? Jep – kaikille muille paitsi rumpaleille.

Bassoihin erikoistunut saksalainen Warwick on jo pitkään tarjonnut suosituimmista malleistaan mahdollisimman monia erilaisia variaatioita mikrofonivarustelun suhteen. Tällä kerralla tutkinnan kohteena on Corvette $$, jossa mallitunnuksen tuplataala eli doublebuck viitaa rahan sijasta kahteen MM-tyyppiseen humbucker-mikrofoniin.

Roland SA300 on kätevä nelikanavainen pienois-PA, muutamalla kaikutehosteella kruunattuna. Systeemin voi edistyneen kierronpoistonsa ansiosta sijoittaa lavalla jopa mikrofonin taakse, jolloin tuhdista soundista nauttivat samalla sekä kuulija että esittäjä.

Maailmalla törmää toisinaan kiinnostaviin symbaalimerkkeihin joista ei Suomessa aina tiedetä juuri mitään. Amedia on yksi vähän tunnettu ja toistaiseksi pieni mutta kasvua tavoitteleva turkkilainen käsityöpaja. Nyt kun merkille ilmaantui kotimainen maahantuoja, Riffi päätti ottaa pelleistä mittaa.

Välillä eteen osuu laitteita, joiden tekniset suoritusarvot ja myyniargumentit lupaavat enemmän kuin niiden fyysinen koko antaisi aihetta otaksua. Tällä kertaa haastajaksi ilmaantui Dynacordin kompakti D-Lite-äänentoistosetti, jolla oli tarkoitus hoitaa rokkiklubin äänentoisto.

Kotimainen Mad Professor laajentaa pedaalivalikoimaansa kuudella uudella efektillä. Niiden teknisestä toteutuksesta vastaa ruotsalainen Björn Juhl, jonka olemassaolon monet kitaristit ovat rekisteröineet hänen suunnittelemistaan Mad Professor -vahvistimistaan.

Kun Korgin kaltainen kokenut viritysmittarien valmistaja päättää uudistaa mallistoaan, voi olla melko varma ettei kehitys jää vain kosmeettisiin seikkoihin. Niinpä uusi Pitchblack-pedaalisarja ohittaa tarkkuudellaan jopa firman oman tämänhetkisen räkkiviritin-malliston.

Kitaristeja on yleisesti pidetty uutta teknologiaa karsastavina heppuina, jotka mieluiten kytkevät soittimensa yksinkertaisen pedaalin kautta suoraan vahvistimeen siinä missä tyypillinen kosketinvelho on jo vuosia sitten tottunut luovimaan esimerkiksi midin, lap topin ja lukuisten ohjelmoitavien aparaattien parissa.

Logic Platinum 5.2 on mitä tuhdein audiosekvensseripaketti, jonka käänteentekevä päivitys tarjoaa odotettuja uudistuksia ja hälventää Apple-kaupan nostamia epäluuloja Emagicin tulevaisuuden suhteen. Miksausosasto on perusteellisesti uusittu, ja sekvensserin kätköissä lymyää uusien laadukkaiden plugien ohessa peräti kymmenen virtuaali-instrumenttia.

Martin Berka
Jarmo Hynninen
Harri Hölttä
Mikko Joenpolvi
Raimo Jokela
Harri Louhensuo
Tapio Peltonen
Matti Rinne
Tommi Saarela
Reima Saarinen
Ari Sievälä
Antti Sorasalo
Antti Suonio
Timo Östman