Juttunaytteet

Steinbergin Nuendo 2 -järjestelmä on surround-sukupolven digitaaliäänityöasema, joka toimii natiivisti sekä Windows- että Macintosh-koneissa, tornimallisista keveisiin kannettaviin. Riffi otti tyypit Cubasen kehutusta isoveljestä.

Kolme vuotta sitten aluksi Windows-ympäristöön julkaistu Nuendo-äänitysjärjestelmä tuotiin Mac-käyttäjienkin ulottuville 1.5-päivityksen myötä. Kesällä markkinoille tullut merkittävä kakkosversio lupailee entistä vankempaa toimintaympäristöä molempiin käyttöjärjestelmiin.

Kaiuttimen tulisi soida komeasti, olla näppärän kokoinen ja maltillisen painoinen. Ja lisäksi se saisi maksaa mieluiten vain kohtuullisesti. Ei mitenkään helppo tavoite, mutta sinnikkäitä yrittäjiä näyttää riittävän. Asialla on tällä kerralla Renkus-Heinz.

Teksti: Martin Berka

Bassoihin erikoistunut soitinrakentaja Greg Curbow ei ole koskaan kainostellut valtavirrasta poikkeavien materiaalien käyttöä. Eksoottiset puut ja Rockwoodiksi nimetty eräänlainen erikoisvaneri ovat näyttävästi esillä käsityönä veistettävissä Curbown huippumalleissa (Riffi 3/96). Nyt Cortin toimesta valmistettavissa ja edullisemmissa kansanmalleissa käytetään sitten erilaisia ihmisen luomia keinoaineita.

Teksti ja haastattelu: Lumikki Keski-Orvola

Lokakuussa kolmannen, Melodrama-nimeä kantavan, albuminsa julkaisseen The Crashin persoonallinen soundi ihastuttaa ihmisiä ympäri Eurooppaa. Yhtyeen sävellyksistä ja sanoituksista vastaa laulaja-kitaristi Teemu Brunila. Miten bändin keulahahmo työskentelee?

SIB-efektipolkimet ovat USA:ssa käsintehtyjä ja erittäin custom-henkisiä pelejä, joita valmistaa Sonic Machine Factory (SMF) -niminen firma. Suomeen SIB-efektejä tuo Kitarapaja ja kokeiltavaksi otettiin hinnakkaasta putkilaitevalikoimasta Varidrive-, Fatdrive- ja Echodrive-vermeet, sekä edullisempaan, ilman putkia toteutettuun jokamiesluokkaan sijoittuvat mr. Echo- ja Nick Nitro Fuzz -pedaalit.

Harjattu alumiini on nykyään suosittu materiaali räkkilaitteiden etulevyksi. Eikä ihme, sinisenä hohtava Samson-seinämä merkkilamppuineen luo nostetta niin studioon kuin keikkamiksaajan pilttuuseen. Ja mikä hauskinta, nämä ovat varsin messeviä vermeitä muutenkin.

Custom-kitaroiden tiennäyttäjänä 1970-luvulla elintilansa raivannut Schecter on nykyisin suosittu vaihtoehtorokkareiden soitinvalmistaja, jonka edullisesta korealais-amerikkalaisesta Diamond-sarjasta otimme koesoittoon kaksi kitaraa ja yhden basson.

Peaveyn XP-sarjassa on tarjolla varsin mielenkiintoisia ominaisuuksia sangen houkuttelevaan hintaan. Esimerkiksi EXP Custom AC:ssä on kolmen magneettimikrofonin lisäksi tallaan integroitu pietsoanturi ja BXP-4 Grind -bassossa sekä J- että P-tyyppiset mikrofonit sekä etuvahvistin aktiivisin säädöin.

Kun biisintekijä tekee kustannussopimuksen, hän haluaa yleensä tietää, paljonko kustantaja maksaa ennakkoa. Raaka raha lämmittää mieltä, mutta se on myös uskon mittari: maksamalla ennakkoa kustantaja vakuuttaa ottavansa sopimuksen tosissaan.

Fostexin pienet mikseritallentimet ovat pitäneet hyvin pintansa teknologian muutoksessa. Se mikä alkoi C-kasetille ikuistavista neliraitureista, on päätynyt kovalevylle tallentavaan 16-raituriin, jossa miksauskin tehdään digitaalisesti ja mukaan voi ammentaa mausteita kahdesta sisäisestä efektilaitteesta. Lopputuloksen voi sitten kaiken päätteeksi polttaa suoraan CD:lle, kunhan hankkii myllyn etureunaan varattuun lokeroon sopivan kirjoittimen. VF160 - olkaa hyvät!

Miksausmaailma on digitalisoitunut rivakkaa vauhtia jo monen vuoden ajan. Toinen toistaan monipuolisempia digimiksereitä – sekä hinnan että ominaisuuksien suhteen – on äänityöläistemme iloksi markkinoille tarjottu. Siksipä onkin hauska palata perusasioihin, pelkästään perinteisillä puolijohdetekniikan komponenteilla toteutetun äänisekoittimen äärelle. Pois bitit ja algoritmit, nyt seuraamme vain jännitteen vaihteluita Crest HP-Eight -mikserin sisuksissa.

Kitaristeja on yleisesti pidetty uutta teknologiaa karsastavina heppuina, jotka mieluiten kytkevät soittimensa yksinkertaisen pedaalin kautta suoraan vahvistimeen siinä missä tyypillinen kosketinvelho on jo vuosia sitten tottunut luovimaan esimerkiksi midin, lap topin ja lukuisten ohjelmoitavien aparaattien parissa.

Potkurimyssyt Ruotsista ilmestyivät maailmankartalle aikoinaan ReBirth RB-308-ohjelmallaan, joka nerokkaasti simuloi Rolandin TB303-bassosyntetisaattoria sekä TR808/909–rumpukoneita. Virtuaaliteknologian kehittyessä reaaliaikaisesti soitettavaksi ReBirth itse muuttui vintagesoftaksi. Potkuri ei ole pysähtynyt, vaan uudenlainen softatyöasema REASON osoitti uutta suuntaa muille ohjelmavalmistajille. Reason on nyt saavuttanut versionumeron 2.5.

Liquid Channel on Focusriten uusi, konvoluutiolaskentaan pohjautuvaa mallinnusta käyttävä äänikanava. Laitteen kantavana ajatuksena on pakata yhteen kuoreen useita tunnettuja mikrofonietuasteita ja kompressoreita. Näin myös koti- ja projektistudiot voivat saada käyttöönsä laajemman soundivalikoiman kohtuuhintaan.

Moni studionrakentaja tuskailee mitä tulisi ottaa huomioon, kun aletaan pykätä äänityspajaa johon on haavena virittää muodikas monikanavakuuntelu. Riffi kuunteli eksperttejä, joiden vinkit sijainnista, tilan mittasuhteista, äänieristyksestä ja kaiutinsijoittelusta kannattaa tallettaa vastaisen varalle vaikkei 5.1-taikasana olisikaan vielä esityslistalla. Rahanarvoisia pointteja voi soveltaa myös perinteiseen kaksikanavastudioon.

Hajamielisen professorin ensivaikutelman itsestään antava Tommi Lindell on kaikkea muuta. Taitava ohjelmoija, muusikko ja tuottaja on toiminut hyvinkin erilaisissa tehtävissä hoitaen mm. Raptorin kosketinkioskia livenä, toimien Neljän Ruusun ohjelmoijana ja MIDI-siivoojana, tuottaen Neumannin, Jussun ja Tommi Läntisen levyjä sekä viihdyttäen meitä erilaisissa tilaisuuksissa alter egonsa, Veijo MIDIn ominaisuudessa.

Gibson Les Paul on todellinen muotoilun kestohitti, jonka tenho ei ole hiipunut vuosikymmenten kuluessa. Jos Fender Stratocaster onkin maailmaan kenties kopioiduin kitaramalli, niin Gibson Les Paul on puolestaan maailman halutuin sähkökitara. Piste.

Teksti: Petri Järvinen

V-Synthin ”juttu” on Variphrase-niminen teknologia samplausten reaaliaikaiseen prosessointiin. Rolandin mylly veivaa samplattuja aaltomuotoja vapaasti halutulla nopeudella ja korkeudella, soittajan valitsemasta kohdasta, eteen ja taakse. Kun samplattuja ääniä voi yhdistää synteettisiin aaltomuotoihin, käsitellä monenlaisilla tehosteilla ja ohjata innovatiivisilla kontrolleilla, kyseessä on kertakaikkiaan kiinnostava peli.